Pieni luku, iso asia

Kaupunginhallitus on useammassa kokouksessaan keskustellut talousarviosta. Itselläni on närästynyt paperissa pyörinyt -1htv suunnitelmavuodelle 2015 liikunta- ja nuorisopuolen kohdalla.

Kyseistä yksikköä on kuritettu vuodesta 2009 lähtien rankalla kädellä. Henkilöstöä on vähennetty, 13 vakituista on tipahtanut 9:een.

Nyt henkilöstö on jo niin vähissä, ettei sairastapauksissa ole sijaisia ollut, vaan nuorisotiloja on näissä tilanteissa jouduttu pitämään suljettuna. Nyt esitettiin henkilöstön vähentämistä vielä yhdellä ja samalla todettiin että tiloja joudutaan vähentämään ja toimintoja sopeuttamaan.

Pienestä summasta vuositasolla kyse ja pienestä luvusta paksussa talousarviokirjassa, mutta entäpä sen nuoren elämässä joka apua tarvitsisi, turvallista, valvottua ja päihteetöntä olohuonetta. Ikävä olisi nuoren kolkutella lukittua ovea ja havaita oven pysyvän lopullisesti kiinni pienen pienen säästötoimen vuoksi.

Vielä huonommassa skenaariossa, tuo aikuisen turvaa etsivä nuori saattaisi ajautua lastenkotiin tai muuhun laitoskierteeseen. Silloin olisi isompi joukko päättäjiä kyselemässä millä tavoin saadaan isot, paljon isommat lastensuojelukulut pienemmäksi.

Sain perusteltua asiani, äänestyksen jälkeen tuo pienen pieni ehkä enemmän hyvää aikaansaava -1 htv luku poistettiin, eikä siitä tarvitse enää valtuustossa keskustella.

Ollako vai eikö olla

Tänään on ollut mielenkiintoinen päivä, puoluevaltuusto on ollut koolla tiukkojen kysymysten äärellä.

Ollako hallituksessa vai ei, pitkän päivän ovat valtuutetut tehneet, hatunnoston paikka.

Omalta osaltani voin sanoa olevani helpottunut, hallituksessa mukana oloa jatketaan. Uskon vahvasti että hallituksesta käsin voimme jatkossakin vaikuttaa asioihin.

Paljon on jo saatu aikaiseksi, tuntuva korotus peruspäivärahaan,  puolison tulojen vaikutuksen poistaminen, verorajan nosto jotta pienituloisimmat maksaisivat vähemmän veroja. Nyt kun hallituksessa on päätetty pysyä, voidaan tuota hyvin alkanutta linjausta jatkaa.

Toki kompromisseja on jouduttu tekemään, ottaen kuitenkin huomioon hallituskuvion kirjavuuden ja edustajien vähyyden hienosti ovat edustajamme pärjäänneet, suuri kiitos heille.

Potkupalloa

Kajaanin valtuutetut saivat nuorisovaltuustolta haasteen osallistua yhteiseen leikkimieliseen potkupallokisaan. Yllytyshulluna menin innolla mukaan.

Kyllähän se ajatus hiukan hirvitti, minä liikkumaton ihminen joka vietän lähes kaiken aikani istuen tietokoneen äärellä mihin se meikäläisen kunto riittää, loppuuko happi heti alkumetreillä. Harmillisen vähän meitä aikuisia vain oli paikalla, huomattavasti enemmän olisi saanut olla. 

Aikuisia oli tosiaan niin niukalti, että pelamaan jouduttiin ilman taukoja ei nääs ollut vaihtopelaajia. 

Kunnon päälle se siis tosiaan kävi, mutta noin hauskaa minulla ei ole ollut pitkään aikaan. Kiitos nuvalle, ihanan aktiivisia nuoria meillä, kiitos vielä kutsusta... jään mielenkiinnolla odottamaan mitä pelataan seuraavaksi eli seuraavaa kutsua odotellessa :)

Valokuitua vai mokkulaa

Tämän viikonlopun ohjelmaani sisältyi kaupungin talousarvion 2014 ja maakuntastrategian 2035 lukua. Ajatuksia herättäviä, ennenkaikkea vähävaraisen/keskituloisen näkökulmasta.

Herroilla on monesti suuret visiot, hienoja ideoita tulevaisuudesta. Hyvä näin, asioita pitää kehittää ja viedä eteenpäin. Paikoilleen jämähtämällä ei tapahdu uudistumista, jäämme vain jälkeen kehityksestä ja se ei ole hyväksi kenellekään.

Silloin kun asiat koskettavat tavantallaajia ja tarvittaisiin rahallista panostusta, voi tilanne muuttua toiseksi.
Vaikka kuinka haluaisimme ja perustelisimme, kuinka hyvä ja hieno juttu koko yhteiskunnan kannalta on valokuitu, ei se välttämättä käytännössä onnistu.

Valokuituun joutuu yksittäinen kotitalous sijoittamaan rahaa. Riippuen kuidun toimittavasta tahosta, valtionavustuksista jne... usein jää silti reilusti maksettavaa, muutamasta tonnista jopa yli kymppitonniin.

Tuolla ensimmäisellä kertapanostuksella saadaan vasta yhteys aikaiseksi. Käytöstäkin aiheutuu kuluja, paljon puhutaan sadan megan nopeudesta jolla voi tehdä kaikkea hienoa ja on ehdottoman tärkeä vanhusten hoidossakin, näin meille markkinoidaan.

 Hinnastoa katsoessa tuosta sadan megan nopeudesta joutuu pulittamaan yli 70 euroa kuukausimaksua. Normaali kotikäytössä kohtuullisesti toimivasta mokkulayhteydestä joutuu maksaamaan 10-20 euroa kuukaudessa, operaattorista riippuen.

Tuolla mokkulan huomattavasti alhaisemmalla hinnalla, moni tavallinen kotitalous pärjää vallan mainiosti. Pankkiasiat hoituvat, youtube pyörii, elokuvia voi katsella helposti vaikka netflixistä.

Tänä päivänä moni työssäkäyvä joutuu puntaroimaan päivittäisten menojen kanssa, mitä hankintaan ja mitä ei. Kun valintoja joudutaan tekemään, veikkaanpa että tämä hieno superhyper nopea valokuitu jää sinne hankintojen loppupäähän puhtaasti hinnoittelun takia.

Raha on markkinointia vahvempi tekijä