Verovarojen tarkempaa priorisointia kuntalaisten hyödyksi!

Viimeinen mutta ei suinkaan vähäinen vaalitavoitteeni on verovarojen harkitumpi käyttö.

Kahdessa aiemmassa löytyi niitä tärkeitä kohteita mihin panostuksia tarvitaan työllisyys ja korjausvelan vähentäminen. Se mitä olen jo aiemmalla kaudella vastustanut on mm. Kainuun Edun rahoittamisen jatkaminen, on ikävää laittaa yritystoiminta  ja vaikkapa työllistäminen vastakkain, koska yritykset työllistävät.

Lähden kuitenkin siitä ajatusmaailmasta liikkeelle, että kunnan tehtävä on taata kuntalaisille laadukkaat ja hyvät peruspalvelut, johon kuuluu monia asioita mm. kansalaisopistot, kirjastot. Viime talousarvio kokouksessa jouduttiin tekemään ikäviä leikkauksia sivistyspuolelle jossa leikattiin ja vähennettiin kansalaisopiston rahoitusta joka tulee ensi syksynä heijastumaan mm. kurssien vähentymisenä.

Puhtaat ja terveet tilat sisäilmaongelmaisten tilalle!

Toisessa vaalitavoitteessani otan kantaa terveydelle haitallisiin ongelmatiloihin.

Meidän ja kuten niin monessa muussa kaupungissa valitettavan useissa rakennuksissa on kosteusvaurioita, hometta, huonoa ilmastointia sekä monta muuta ongelmaa. Rahan puutteeessa korjauksia on siirretty vuosi toisensa jälkeen ja sitä laskua nyt maksamme.

Sairaalanmäellä vanhan rakennuksen saneeraaminen oli ikävä esimerkki siitä ettei rahaa kannata polttaa (ainakaan ilman perusteellista tutkimista) vanhan peruskorjaamiseen, alle vuosi ja työntekijät jouduttiin siirtämään väistötiloihin sairasteluiden vuoksi.

Enemmän työpaikkoja pitkäaikaistyöttömille!

Tästä se lähtee kuntavaalit 2017 ja kuntavaalitavoitteeni ensimmäinen kohta.

Olen luotsannut puheenjohtajana Kajaanin kaupungin työllisyystyöryhmää 6 vuotta.

Paljon on asioissa menty eteenpäin, kehitetty ja panostuksia lisätty, mutta paljon on vielä työtä jäljellä.

Kun aloitin pestissä oli kaupungilla yksi työntekijä henkilöstösihteeri, joka hoiti muun työn ohella työllistämisasioita. Nyt kaupunki on lisännyt panostuksia ja henkilöstösihteerin lisäksi on palkattu työhönvalmentaja ja työllisyysasiantuntija.

Lisähenkilöiden palkkaaminen on mahdollistanut tehokkaamman työtehtävien etsinnän ja ohjaamisen työttömien parissa. Paljon puhutut ja kiistellyt kela-maksut ovatkin pysähtyneet, eivätkä ole jatkaneet kasvuaan, panostus on siis kannattanut.

Työtä ja kehittämistä tällä saralla vielä riittää. Kaupungille voitaisiin palkata pitkäaikaistyöttömiä enemmän (nykyisin 50-80 henkilöä/kk) vakituisen henkilöstön avuksi, vaikka määräaikaisestikin, niin että työttömät saisivat kokemusta, palkkaa sekä päivät nollattua.

Ole näkyvillä ja silti näkymätön!

Kuntavaalit lähestyvät ja poliitikot haluaisivat keskustelemaan sinne missä ihmisetkin ovat.
Kauppojen piha-alueet olisi mukavia paikkoja, siellähän on jo valmiiksi väkeä.

Kuitenkin kauppaliikkeet ovat pääsääntöisesti, varsinkin isot ketjut, k-ryhmä ja s-ryhmä ovat linjanneet, ettei heidän pihamaillaan saa olla poliittista toimintaa. Mitä jää jäljelle kaupunkien omistamat torit, siksi siis olemme vain toreilla tavattavissa.

Kauppakeskukset olisivat myös mukavia ja lämpimiä paikkoja sekä mainosten jakamiseen että ihmisten jututtamiseen. Mutta ei, edelleen poliittinen toiminta on kielletty valtaosassa kauppakeskuksia....

Onnistumisia ja epäonnistumisia

Neljä vuotta valtuustossa ja kaupunginhallituksessa alkaa olemaan taakse jäänyttä elämää.
On tullut itsekritiikin paikka, missä onnistuin ja missä epäonnistuin, noinniinku omasta mielestä..

Aloitetaan jälkimmäisestä, tässä kohdin suurin kompastukseni lienee Taitoa osakeyhtiölle palveluiden siirtäminen. Olin vastustamassa siirtoa alusta saakka, jo niillä kerroilla kun ensikertaa harkittiin palveluiden ulkoistamista.

Pengoin, selvitin, osallistuin palavereihin missä mietittiin vaihtoehtoisia ratkaisuja. Yritin puhua ja perustella kantaani miksi Taitoaan ei kannata liittyä ja miksi muidenkin kannattaisi vastustaa tätä muutosta.

Vänkäsin vastaan kun Taitoan osakkaaksi lähdettiin, tällöin perusteltiin ettei osakkuus edellytä palveluiden ostamista ja enemmistö päätöksellä, osakkaksi lähdettiin.
Ei mennyt kauaakaan kun kelkka kääntyi, palvelut piti siirtää Taitoalle kun kerran osakkaita oltiin.
Jälleen puhuin, perustelin ja vänkäsin vastaan, laihoin tuloksin.

Jatkokaudelle valtuustoon

Siitä on 12v. aikaa kun lähdin mukaan kuntapolitiikkaan. Valtuustoon toki ei  menty ensi yrittämällä, vasta kolmas kerta toden sanoi.

Politiikan opettelu alkoi kuitenkin tuolloin, sivistyslautakunnan varajäsenenä ja myöhemmin varsinaisena jäsenenä. Sain olla mukana puolustamassa kyläkouluja, vaikka taistelu hävittiin niin olin iloinen kun sain olla osallisena tuossa taistelussa ja päätöksenteossa.

Luottamustoimet ovat siitä vähitellen lisääntyneet ja osa on taakse jäänyttä historiaa. Osasta tehtävistä olen luopunut omasta tahdosta, ihmisen aika on kuitenkin rajallinen ja elämässä on muutakin kuin politiikkaa.

Jo vuosi sitten minulle oli selvä asia, että haluan jatkaa edelleen kuntapolitiikassa. Kuntasektorilla tulee olemaan valtavia muutoksia sikäli mikäli maakuntamallit ja soteuudistukset toteutuvat.

Tulevaisuuden kunta ei ole sellainen missä elämme nyt mutta, tulevaisuuden kunnassa on paljon päätettäviä asioita valtuustoissa. Esim. päivähoito, elinkeinoelämä, koulut, ennaltaehkäisevä työ ja kuntalaisten hyvinvointi sekä tasavertainen kohtelu säilyvät kuntien roolissa.

Tyhjät kadut

Ajoittain kuulee puhetta autioituvista kaupungeista, tyhjenevistä kaduista ja sen syistä.
Lähdinpä tässä ajatuksissani itsekin kyseistä aihetta pohtimaan.

Palataan hetkeksi menneeseen, kun olin nuori, tarkemmin ottaen kasarinuori, vietimme paljon aikaa kaupungilla notkuen, kauniit kesäpäivät vierähtivät meren rannalla. Kokoonnuimme kaduille tapaamaan kavereita, vaihtamaan kuulumisia tai ihan vain aikaa kuluttamaan.

Kaduilla oli elämää, vilskettä ja naurua. Oli silloinkin jo varjopuolia katuelämässä, toisinaan syntyi riitoja ja tappeluita, joita sitten viranomaiset joutuivat rauhoittelemaan, pahimmista nujakoista saattoi joku joutua lanssin kyydissä tohtorin paikattavaksi.

Se oli siis silloin ennen, edellisellä vuosituhannella, nyt kadut ovat hiljentyneet tai sitten satunnainen yksittäinen kulkija rientää ilottomasti kaupasta toiseen pakollisten ostosten perässä. Moni pohtii syitä ilmiöön, toiset syyttävät poliittisia ratkaisuja joilla kaduista on tehty ankeita ja ihmiset eivät siksi siellä viihdy tai että pysäköinti maksujen periminen aiheuttaisi katujen autioitumisen, kun kenelläkään ei ole varaa sitä muutamaa euroa maksaa.
Yhtä ainoaa oikeaa syytä ei liene kenelläkään, asia lienee monien asioiden summa....