Tämä kirjoitus on julkaistu Koti-Kajaanin valtuustosta viisaita kolumnissa heinäkuussa 2020.
Viime aikoina on uutisoinnissa ollut monenlaisia sanoja, joista joku on aina pahoittanut mielensä. Monia tuotteita brändätään uusiksi, ettei vaan kukaan pahoittaisi mieltään. Turkkilaisen jogurtin mieheltä lähtee fetsi ja Eskimo-jäätelö vaihtaa nimensä. Sukupuolineutraalia ammattinimike uudistusta on jo tehty pitkään. Hotelliemäntä ei ole enää emäntä vaan hotellivastaava, esimiehet ovat muuttuneet päälliköiksi ja palomies on palopelastaja. Uudistuksia on aina välillä hyvä tehdä, mutta joskus tuntuu, että kukkahattutädit saavat vallan.
Ja tässä kohdin minä vedän kukkahattutädin hatun päähäni ja pahoitan mieleni sanasta nuorisotyöttömyys. Sana nousee esille varsin usein vaalien alla poliittisissa puheissa. On toki hienoa, että nuorista ja heidän asemastaan ollaan huolissaan, niin pitääkin olla. Mutta silti, jokainen kerta mieltäni kirpaisee tuo etuliite, työttömiä kun kuitenkin löytyy työväestön kaikista ikäluokista. Työttömyyden pitkittymisen syyt voivat olla erilaiset eri ikäluokissa, mutta yhtä hyvin ne voivat olla samankaltaisia. Työttömyyttä pitkittävää koulutuksen puutetta voi olla niin ikääntyvällä työnhakijalla kuin nuorella. Sairauksista johtuvia rajoitteita voi olla sekä nuorilla että vanhemmilla työnhakijoilla. Riippumatta iästä, sukupuolesta, etnisestä tausta tai mistään muustakaan tekijästä, työttömyys on kipeä asia jokaiselle työtä haluavalle henkilölle.
Mikäli välttämättä haluttaisiin kategorioida, voitaisiin tämän vuoden perusteella nostaa puheisiin esimerkiksi ravintola-alan työntekijät, tapahtumajärjestäjät, roudarit jne. jotka korona rajoitusten myötä ovat menettäneet ansioitaan ja olleet pitkiä aikoja lomautettuna tai eivät ole vieläkään löytäneet uudelleen töitä. Kun sitten puhutaan Kela-maksuista, niin Kainuussa ja Kajaanissa yli 1000pv työmarkkinatukea saaneista iso osa on yli 50v. Vähän aikaa sitten luin eräästä ammattiyhdistyslehdestä artikkelin, jossa puhuttiin ikärasismista työmarkkinoilla. Artikkelin mukaan ikärasismia kokevat jopa 40v. täyttäneet henkilöt, eli henkilöt, joilla kuitenkin on vielä huomattava määrä työvuosia edessään.
Anonyymiä rekrytointia, on meilläkin lähdetty jo jossain
määrin kokeilemaan. Tämä on mielestäni loistava juttu ja sitä tulee laajentaa,
tällöin työnhakijat tulevat huomioiduksi omien ansioidensa mukaan. Kannustan työnantajia
rohkeasti palkkaamaan pätevyyksien mukaan, en iän, en rodun enkä sukupuolen
mukaan. Kannustan palkkaamaan myös osatyökykyisiä, suomalainen yrittäjä jos
kuka on kekseliäs. Hyvä työnantaja saa varmasti sopivasti räätälöidyllä työllä,
täyden tarvitsemansa hyödyn myös osatyökykyisistä työntekijöistä, kaikkeen
työhön ei välttämättä tarvita 40h viikkotunti panosta. Lopuksi vielä haastan
meidät, poliittiset päättäjät, puhumaan työttömyydestä ilman minkäänlaisia
etuliitteitä, työttömyys kun riipaisee jokaista, joka sen joutuu kokemaan.
