Maakunnallisia luottamustoimia

 Kainuun Liiton maakunnallisissa luottamustoimissa alkoi osaltani tänään yhdeksäs vuosi, edellisen nelivuotiskauden olin maakuntavaltuuston jäsen ja sitä ennen nelivuotiskauden maakuntahallituksessa, nyt siis jatkan valtuustossa. 

Tämän päivän asialista oli enemmänkin ns. käynnistyskokous, listalla oli mm. valtuuston puheenjohtajiston ja hallituksen henkilövalinnat. Kuten jo edellisessä postauksessa totesin, poliittisissa nimeämisissä käydään ennen vahvistamista poliittiset neuvottelut ja valintoihin vaikuttaa puolueen menestyminen vaaleissa sekä tasa-arvolain vaatimukset. Maakunnallisista luottamustoimista on myös jo perussopimuksessa määritelty, että valittavien henkilöiden tulee olla kotikuntiensa valtuutettuja. Eli henkilövalinnat ovat hyvin ennalta valmisteltuja. Muuna asiana oli lähetekeskustelu Kainuu ohjelmasta.

Valtuustossa oli mukavasti uusia henkilöitä, joka tuo aina raikkautta ja uusia näkökulmia asioihin. Äkkiseltään oletin, ettei kokous hyvin pitkään kestä, mutta kuten niin monta kertaa aiemminkin, luulo ja oletus eivät ole tiedon väärti, niinpä kokouskin kesti yllättävän pitkään kaikkiaan viisi ja puolituntia, toki aika sisälsi ruoka- ja kahvitauon. Kokouksen aluksi saimme kuulla väistyvän hallituksen puheenjohtajan puheen uudelle valtuustolle, hyvä evästyspuhe pitkäaikaiselta konkarilta, Timolle iso kiitos hyvin johdetuista lukuisista kokouksista. 

Muutamat seikat hämmensivät mieltäni, osa kokousväestä osallistui Teamsin välityksellä ja osa meistä oli kokoussalissa. Etänä olleilta olisi toivonut kaikilta pukeutumista, vaikkeivat joutuneetkaan paikalle tulemaan, hämmästyttävää aikuisten kokoontumisessa. Toinen mitä toivoisi on se, että perehdytään luottamustoimi organisaatioon edes sen verran, että tiedetään mitä kyseisen organisaation toimintaan kuuluu ja mitä ei. Lisäksi voitaisiin luottaa siihen, että ennalta valmistellut asiat on huolella hoidettu ja mikäli on epäilys, ettei jokin asia ole mennyt lakipykälien mukaan, olisi niistä voinut toimistolta viranhaltijoilta ennakkoon tiedustella, mutta tokihan se on hyvä, että varmistutaan, että varmuudella teemme laillisia päätöksiä.

Poliittiseen päätöksentekoon kuuluu vahvasti erilaiset mielipiteet ja pitkät puheet, kuitenkin toivoisi, että pysyttäisiin asiassa. Mikäli jokainen valtuutettu, joita on maakunnassa 35, käyttää pitkällisen ja monipolvisen selityksen aidasta ja aidan vierestä, päätyen ehkä asiaan tai sitten ei, johon käyttää puheaikaansa sellaiset parikymmentä minuuttia, niin jo yksistään puheisiin kuluu aikaa lähes kaksitoista tuntia eli pointtini, perehtykää, pysykää asiassa ja tiivistäkää, kiitos. No mutta, jokaisella on oikeus puhevuoroonsa, mutta ehkäpä jokainen meistä voisi harkita, tarvitseeko tarinoida ihan pohjamutia myöten. Myös eräältä konkarilta tuli hyvä lause omassa puheessaan, viranhaltijat voisivat evästää kauden alussa mitä on jo kokeiltu/tehty ja toimimattomaksi todettu, ettei turhaan kuluteta aikaa asioihin jotka on kokeiltu.

Mitäpä sitten itse pohdin maakunta ohjelmasta, puheenvuoroa en käyttänyt, koskapa niitä kuultiinkin jo muutenkin riittävästi maahanmuutosta verotukseen ja kaikkeen siltä väliltä. Maakunta ohjelmaa on jo tovin aikaa työstetty, eikä se siis ollut ensimmäistä kertaa käsittelyssä, toki uudet saivat sen käsiinsä vasta nyt. Maakunnan väestön vähentyminen ja ikääntyminen, ovat todellisia haasteita, kuinka saamme uusia asukkaita kauniiseen maakuntaamme on tuhannen taalan kysymys. Kuinka muutamme nälkämaan maineen (työttömyyden) positiivisemmaksi, maakunta jossa on rauhallista ja turvallista elää ja jossa työtä riittää halukkaille. Samoin isoja kysymyksiä on liikkumisen turvaaminen eli lento- ja junaliikennettä on sopivasti.

Savonrata hanke on onneksi kirjaan kirjoitettu, olisi upeaa, jos Kainuusta pääsisi alle viiteen tuntiin junalla Helsinkiin. Nykyinen lentoliikenne on ihan ok, nykyisillä vuoroilla pärjää, haaste on kuitenkin lippujen varaaminen lennolle tai ainakin itselle muodostui haasteeksi, koska useista yrityksistä huolimatta en saanut ostettua lentolippuja operoijan Tanskalaisen lentoyhtiön sivuilta suoraan vai jouduin hankkimaan liput välitys sivuston kautta, onneksi sain liput sitä kautta ja sieltäkin edullisesti. 

Jos nyt summaan päivän kokouksen yhteen, paljon posiitiivista ja hyvää jos myöskin mieltä hämmentäviä tilanteita ja istumalihaksien kestävyyttä tämä päivä jälleen koetteli, päivä näet jatkui melkein heti perään kaupungin ja FCG:n järjestämällä kolmen tunnin kuntatalous koulutuksella. Päivääkään en silti luottamustoimissa pois vaihtaisi.

Uuden valtuustokauden alussa

Uusi valtuustokausi on käynnistynyt, joka omalta osaltani tarkoittaa kolmannen valtuustokauden alkamista. Ensimmäinen pestini politiikassa oli vuonna 2005 sivistyslautakunnan varajäsenenä ja pääsin ihan mukavasti osallistumaan itse kokouksiinkin.

Vuodet ovat vierineet ja moni tehtävä on tullut tutuksi vuosien kuluessa. Muutoinkin olen havahtunut kuluneen kesän aikana ajan nopeaan kulumiseen, melkein kaikesta "ensimmäisestä" tapahtumasta tuntuu olevan melkein tai vähintään neljännesvuosisata aikaa.

Tässä blogikirjoituksessa ajattelin kuitenkin kirjoittaa ensimmäisen kokouksen jälkeisiä fiiliksiä ja mistä ensimmäisessä valtuuston kokouksessa puhuttiin, en siis jää enempää muistelemaan menneitä. Kokouksen alussa puheissa kiinnitettiin, aivan aiheesta, huomiota maan alhaisimpaan äänestysprosenttiin. Mitä pienempi joukko äänestää, sitä huonommin demokratia toteutuu. Mitä siis voisimme tehdä asialle? kysymys on haasteellinen, eikä siihen liene yhtä oikeaa vastausta. 100% äänestysprosentti on utopiaa, mutta olisi suotavaa päästä yli 70% jotta demokratia toteutuisi. 

Valtuuston ensimmäisen kokouksen asialista oli pitkähkö, mutta valtaosaa asioista oli valmisteltu puolueissa jo ennakkoon. Iso osa listan asioista koostui henkilövalinnoista eri luottamustehtäviin. Luottamustoimi valinnoissa vaikuttaa sekä henkilöiden henkilökohtaiset äänimäärät, että puolueiden äänimäärät. Kajaanissa kuten useissa muissakin kunnissa paikkoja jaetaan ns. D´Hondtin laskukaavalla laskettuna. Laskukaavan kautta saadaan luottamustoimien määrä jokaiselle puolueelle suhteutettuna puolueen saamaan äänimäärään, eli mitä enemmän puolue kerää ääniä sitä enemmän tulee luottamuspaikkoja. Puolueet jakavat sitten sisällään omin menetelmin saamansa paikat jäsenilleen. Säännöt, lait ja suositukset asettavat vielä jakoon omia ehtojaan, kuten sen, että miehiä ja naisia tulee olla 60/40 suhteessa eli kummankaan sukupuolen yliedustusta ei saa syntyä. Pitkähkö prosessi kaiken kaikkiaan ja valitettavasti jako ei useinkaan mene kaikkien mielen mukaan. Prosessin vaativuuden ja keston takia paikat on siis jaettu ennakkoon, joten näiden osalta kyseessä oli lähinnä muodollisuus, jolla paikkajako vahvistettiin.

Kaksi asiaa listalla oli, jotka olivat varsinaisessa päätöskäsittelyssä. Ensimmäisessä oli kyse teknisen toimialan investointirahan siirrosta toiseen kohteeseen. Investoinnit käsitellään talousarvio kokousten yhteydessä, mikäli rahaa jää käyttämättä ja viranhaltijat huomaavat tarvetta toisaalla, tulee asia tuoda valtuuston päätettäväksi. Näin siis todella vaikutamme rahan käyttöön kaupungissa.

Toisena asiana oli ns. Temppu-hanke, jossa on aikeena yhdistää pelastuslaitoksen ja tulipalossa tuhoutuneen kaupungin varikon toimitilat uuteen rakennukseen. Hankkeessa on käyty erilaisia vaihtoehtoja läpi ja ne esiteltiin valtuutetuille. Hankkeessa on päädytty esittämään uuden tilan rakentamista kampus alueelle, niin sanotulle temppukentälle. Hintalapuksi on tässä vaiheessa arvioitu 7,4 miljoonaa. Hankkeesta käytiin hyvää keskustelua. 

Omalta osaltani jäin miettimään pysäköinnin riittävyyttä opiskelijoille jatkossa, temppukenttä on toiminut opiskelijoiden parkkipaikkana, vieressä kun on ammattikorkeakoulu ja ammattiopisto, niin opiskelijoita riittää. Huolta tämä herätti muissakin valtuutetuissa ja asiaa tiedusteltiin, viranhaltijat olivat ilmoituksen mukaan tämän huolen huomioineet ja selvitysten perusteella alueen pysäköintitilan pitäisi riittää, vaikka uudisrakennus alueelle tulisikin. Aluetta jonkin verran tuntevana, epäilen kyllä suuresti pysäköinnin riittävyyttä jatkossa, mikäli hanke todella toteutuu. Aion kyllä asiaan jatkossa kiinnittää huomiota, että opiskelijoille on turvattava riittävät ilmaiset pysäköintitilat, opiskelijoita kun alueella riittää huomattavat määrät myös lähialueiden ulkopuolelta.

Kokonaisuudessaan hyvässä ja aktiivisessa hengessä käytiin ensimmäinen kokous, tästä on hyvä jatkaa eteenpäin seuraaviin kokouksiin.

Mennyt kuntavaalikausi 2017-2021

Menneen kauden kertausta ja mitä siitä jäi mieleen. 2017-2021 kaudella tulin valituksi seuraaviin luottamustoimiin: tarkastuslautakunnan jäseneksi, maakuntavaltuuston jäseneksi ja käräjäoikeuden lautamieheksi. Mennyt kausi on ollut antoisa, ja erilainen kuin aiemmat luottamuskaudet.

Käräjäoikeus avasi näkymät täysin toisenlaiseen maailmaan, kuin mitä valtuustosalissa asioiden usein ainakin oletetaan olevan. Lautamiehenä työskentely on ollut mielenkiintoista ja toisinaan tapahtumat ovat vieneet hyvinkin syviin mietteisiin, kuinka elämä ei aina kohtele todellakaan silkki hansikkain.

Tarkastuslautakunnan jäsenenä olen saanut kattavan ja avartavan katsauksen Kajaanin kaupungin toimintaan kokonaisvaltaisesti. Tarkastuslautakunnan jäsenenä olen päässyt osallistumaan mielenkiintoisiin koulutuksiin, millaisiin asioihin tarkastuslautakunnan tulee kiinnittää huomiota ja mitä asioita tulee huomioida esimerkiksi lain näkökulmasta.

Maakuntavaltuustossa on käsitelty isompia kokonaisuuksia, kuten maakuntakaavoja. On käyty mielenkiintoisia keskusteluja tuulivoimasta, sen tarpeesta ja mittakaavasta Kainuussa. On mietitty linjauksia maakunnan elinvoiman lisäämiseksi ja pitovoiman parantamiseksi. On keskusteltu työvoiman saannista ja työttömyyden parantamisesta.

Hyvin antoisa ja monipuolinen nelivuotiskausi on siis kaiken kaikkiaan päättymässä. Vielä on yksi maakuntavaltuusto ja kaupunginvaltuusto jäljellä, näillä kokoonpanoilla. Uudet vaaleilla ja poliittisissa piireissä valittavat henkilöt aloittavat luottamustoimissaan syksyn kuluessa. Toivon mukaan saan olla itse tuossa joukossa, mukana jatkamassa uusissa luottamustoimissa.

Yksin ei kukaan saa suuria mullistuksia aikaan, politiikka on joukkuepeliä, jossa usein tehdään kompromisseja ja keskustellaan vaihtoehdoista. Itse pidän tärkeänä, että voin olla mukana tuomassa näkemystäni tasa-arvoisuudesta, puolustamassa niiden oikeuksia, jotka eivät kenties itse jaksa taistella oikeuksistaan.

Näkemykseni mukaan elinvoimaiseen maakuntaan tarvitaan työelämään monenlaisia osaajia siivoojista tohtoreihin. Me tarvitsemme vanhuksille hyvää hoitoa ja hoivaa. Me tarvitsemme kaikille yhtäläiset pelisäännöt. Me tarvitsemme oikeuden päättää asuinpaikasta, jolloin se tarkoittaa kaavoittamista myös kaupunkikeskustan ulkopuolelle. Me tarvitsemme toimivia palveluita, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jokaisessa kylässä pitää olla kaikki palvelut saatavilla, mutta ne palvelut tulee olla kohtuullisilla etäisyyksillä. Me tarvitsemme toimivaa infraa, liikenneverkostoa ja toimivia juna-/lentoyhteyksiä. Kainuu pärjää kyllä, vaikka väestö ennuste on laskeva. Yhdessä teemme siitä vielä paremman, hienon kolkan kauniissa Suomen maassa, jossa on hyvä asua ja olla.

 

Jos nämä ajatukset olivat mielestäsi kannattavia, voit äänestää minut halutessasi jatkoon, näillä ajatuksilla jatkan tästäkin eteenpäin. Ennakkoäänestys jatkuu 8.6.2021 saakka ja numeroni oli 223.

Palkkatasa-arvoa

Luin hiljattain Me Naiset lehden työ&raha palstalla, toimittaja Anna Wilkmanin tekemän jutun palkka-avoimuudesta, lehti oli tehnyt Helsingin keskustassa katugallupin, jossa oli kysytty ihmisten palkkoja. 

Jutussa kerrottiin mm. hallituksen linjauksista ja suunnittelemista toimista kohti avoimempaa palkkausta. Jutussa yksi haastateltu oli kertonut olevansa Itävallasta kotoisin, jossa on tapana jo työpaikkailmoituksessa kertoa joko vuosi- tai kuukausipalkka.

Suoritin opinnoissani vastikään työoikeuden kurssin, ja jo nyt olemassa oleva lainsäädäntö lähtee liikkeelle tasa-arvoisuudesta ja siitä, että samasta työstä tulee maksaa samaa palkkaa. Harvoin näin kuitenkaan on. Omassa organisaatiossani Kainuun Sotessa on parhaillaan menossa palkkaharmonisointi, joka tarkoittaa koko henkilöstön palkkojen tarkistamista, mikäli jossain yksikössä on samaa työtä tekevien henkilöiden kohdalla palkkaeroja, tasataan muiden samaa työtä tekevien palkat, korkeimpaa palkkaa saavan tasolle. Palkkaharmonisointi lähti liikkeelle oikeuden ratkaisusta, TT 2018:18.

On hyvä että, palkkaharmonisointi vihdoin tehdään, mutta miten se vaikuttaa yhteishenkeen, työnantajakuvaan yms. sitä voi vain arvailla. Itse spekuloin asiaa tältä kannalta, että se tilille kilahtava ylimääräinen rahapotti ei kovin pitkään mieltä lämmitä, kun asiaa alkaa ajattelemaan siltä kannalta, kuinka kauan muille samaa työtä tekeville, on maksettu kenties huomattavankin paljon korkeampia palkkoja.

Suomessa on tapana kysyä palkkatoivetta työtä hakiessa. Mielestäni tämä on ongelmallista, kun palkoista ei puhuta. Jos olet hakemassa paikkaa jostain tuiki tuntemattomasta firmasta. On melkoista lottoamista, arvata millaista palkkaa maksetaan, ellet onnistu jostain kaivamaan esille firmassa noudatettavaa tes-sopimusta palkkataulukoineen. Jos asetat palkkatoiveen liian ylös, hinnoittelet itsesi ulos ja jos asetat palkkatoiveen liian alas, herää epäilys, arvostatko itseäsi työntekijänä.

Miksi emme siis puhu palkoista? Jutussa mainittu Itävallan malli, jossa palkka ilmoitetaan jo työtä hakiessa, pitäisi ottaa yleiseksi ja pakolliseksi käytännöksi. Jokainen tietää omat rajansa, millä palkalla lähtee töihin. Näin vältyttäisiin mahdollisesti turhilta yli- tai alihinnoiteltuilta hakemuksilta, paikkaa hakisivat ne, jotka jo aidosti ovat valmiita työn tekemään sillä hinnalla.

Palkka-avoimuus poistaisi mielestäni nyt salailun kulttuurin myötä syntyneitä vääristyneitä mielikuvia "super-palkoista". Ne tilastojen keskiarvo palkat johtavat melkoisen usein reippaasti pieleen, jo se onko niissä mukana erilaiset lisät, eivät kerro totuutta. Tilastoja vääristää nopeaan myös ne muutamat suosikit, joille maksetaan huomattavan paljon korkeampaa palkkaa ja joita ei kuitenkaan makseta kuin harvoille ja valituille.

Kun työstä halutaan palkita, pitää se mielestäni tehdä muilla keinoin kuin peruspalkan korotuksilla, peruspalkan päälle voidaan maksaa (ja pitääkin tietyissä tilanteissa) erilaisia lisiä hyvästä työsuorituksesta. Peruspalkassa työntekijöitä ei kuitenkaan pidä asettaa eriarvoiseen asemaan.

Palkkaharmonisoinnit tulevat vielä maksamaan veronmaksajille paljon, kun kuntien eriarvoiset palkkaukset nousevat yksi toisensa jälkeen esille ja kunnat joutuvat oikeustaistelujen jälkeen maksamaan ne väärin perustein liian pienenä maksetut palkat korkojen kera. Sitäkään en ihan ymmärrä, miksi niin moni kunta tuntuu haluavan yrittää välttyä palkkojen maksussa oikeustaistelun kautta, vaikka laki on yksiselitteinen. Laissa naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta sanotaan pykälässä 6 b

 "Palkkakartoituksen avulla selvitetään, ettei saman työnantajan palveluksessa olevien samaa tai samanarvoista työtä tekevien naisten ja miesten välillä ole perusteettomia palkkaeroja.

Jos palkkakartoituksen vaativuus- tai tehtäväryhmittäinen taikka muulla perusteella muodostettujen ryhmien tarkastelu tuo esiin selkeitä eroja naisten ja miesten palkkojen välillä, työnantajan on selvitettävä palkkaerojen syitä ja perusteita. Jos työpaikalla on käytössä palkkausjärjestelmiä, joissa palkat muodostuvat palkanosista, esiin tulleiden erojen syiden selvittämiseksi tarkastellaan keskeisimpiä palkanosia.

Jos palkkaeroille ei ole hyväksyttävää syytä, työnantajan on ryhdyttävä asianmukaisiin korjaaviin toimenpiteisiin."

Ajatuksia työnhausta

 Itsehän olen siinä onnellisessa asemassa, että olen vakituisessa työssä. Silti seuraan aktiivisesti työmarkkinoita ja niiden tarjontaa. Mielenkiintoisia paikkoja olen itsekin hakenut, ei omassa työssä mitään vikaa ole mutta, vaihtelu voisi virkistää. Vielä olisi paljon annettavaa uusien haasteidenkin edessä.

Kuinka työnhakuni on sitten sujunut. Olen vaihdellut tyylejä työhakemuksissa, päivittänyt cv:tä, kokeillut erilaisia versioita. Toiset hakemukset ovat olleet lyhyesti runoiltu ja toiset pitemmin. Olen luetuttanut hakemuksiani muillakin, ja kuunnellut ja muokannut saamieni kommenttien perusteella. Suosittelijoita on ollut hakemuksissa. Monessako työhaastattelussa olen sitten käynyt viimeisen 3 vuoden aikana, pyöreässä nollassa. Ainoa mitä hakemukset ovat poikineet, on ollut "kiitämme mielenkiinnostanne". Suomeksi sanottuna turhauttavaa.

Tuttavapiiristä löytyy työttömiä työnhakijoita, järjestään kaikki yli 45-vuotiaita. Heidän kokemuksiaan kuunnellessa, ilmiö tuntuu toistuvan, hakemuksia laaditaan, paljon ja hyviä hakemuksia, silti edes kutsua haastatteluun ei tule. Kokemusta, osaamista ja ajantasaista koulutusta löytyy, silti ei tärppää.

Erästä paikkaa hakiessa, täytin mielestäni hakukriteerit hyvin, haettiin kokemusta ja osaamista, omalta osalta kokemusta ja osaamista löytyi noin 20 vuoden verran. Hakijoita toki kyseiseen paikkaan oli paljon, taisipa olla likemmäs sata hakijaa. Kiitos mielenkiinnosta kirjeessä kerrottiin valituksi tulleen parhaimman osaamisen ja pitkän kokemuksen omaava henkilö. Tänä päivänä sosiaalinen media on mainio väline, nimi ei ollut tyypillisin, joten somesta löysin kuvan valitusta, arvioisin hänet noin kolmikymppiseksi. Itsehän en tähänkään paikkaan päässyt edes haastateltavaksi.

Valitettavan yleinen mielikuva syntyy valinnoista, nuorehko, koulutettu ja mielellään "salonkikelpoinen" ovat ominaisuudet, joilla haastatteluun tai töihin päästään. Olen tästä samasta aiheesta kirjoittanut jo hyvin hyvin kauan sitten, harmi ettei mielikuva ole muuttunut, vaikka vuodet ovat vierineet.

Toivoisin anonyymin rekrytoinnin saavan huomattavan paljon enemmän jalansijaa työmarkkinoilla. Niin kauan kuin ulkoinen olemus, ikä, tausta tai minkään muunkaan epäolennaisen syyn annetaan vaikuttaa rekrytointiin, ei pitäisi mielestäni huudella työvoimapulasta. Hyödynnetään avoimin mielin, niitä varttuneempia konkareita, romaneista löytyy hyvää työvoimaa, mahdolliset ulkoiset syntymämerkit tms. eivät tee henkilöstä huonoa työvoimaa. Erilaisuus on voimavara.

Oma lukunsa on sitten työpaikat, joihin haetaan valmiiksi nuorta kouluttautuvaa työntekijää, pysytään me ikäloput niistä paikoista poissa. Mutta työpaikat, joihin haetaan jo ilmoituksen perusteella rautaista ammattilaista, kokemuksen omaavaa henkilöä, näihin paikkoihin toivoisin sitten todella valikoituvan jo haastatteluvaiheessa konkareita.

Kaikille varttuneemmille työnhakijoille toivotan sydämeni pohjasta onnea ja menestystä työnhakuun, toivottavasti kohdallanne osuu työnantaja, joka osaa arvostaa kokemusta.