Lehtikirjoituksia

"Lehtikirjoittelussa myönnän olevani laiska, pyrin mieluummin aina etsimään oikeat henkilöt joiden kautta asiat voidaan suoraan joko muuttaa tai korjata."

Sanomalehti Kainuun Sanomat 7.3.2015
Työpaikat pidettävä Kainuussa
Keskiviikon (4.3.) lehdessä oli hyvä kirjoitus Matti Mularilta kuntien aikeista siirtää Kainuun sote-yhtymän nyt tuottamat hallinon tukipalvelut Taitoa Oy:lle.
Olen usein ihmeissäni kuunnellut keskustelua kuntien pöhöttyneistä hallinoista, kun tosiasiassa henkilöstöä on vähennetty eläköitymisen myötä. Tehtäviä alkaa olla enemmän kuin tekijöitä.
Se ostavatko kunnat tukipalvelunsa Kainuun sotelta vai Taitoa Oy:ltä tuskin näkyy kuluissa, ostopalvelua ovat molemmat. Se missä palvelut tuotetaan, onkin jo toinen juttu.
Kainuu on pieni ja hallinnon tukitarpeet sen mukaiset, joten seuraus voi olla kuten Matti Mulari hyvin totesi "Muutaman vuoden päästä työpaikat lähtevät Kajaanistakin Ouluun tai Helsinkiin ja sieltäkin vähän ajan päästä Intiaan."
Kuntien tieto- ja taloushallinnon töitä on oltu ulkoistamassa milloin mihinkin viimeiset kymmenen vuotta. Eikö jo lopulta voisi antaa työrauhaa, sillä jatkuvalla epävarmuudella vain syödään työtehokkuutta ja kannustavuutta.
Unohdetaan ulkoistus, turvataan nämä työpaikat Kajaanissa ja Kainuussa. Olemme jo menettäneet ihan liikaa työtä maakunnan ulkopuolelle ja se näkyy niin työttömyystilastoissa kuin Kelan sakkomaksuissakin.
Kumpaako haluamme, säilyttää työpaikat Kainuussa vai antaa ne myöhemmin muualle. Ei tästä pitäisi olla kahta sanaa.

Sari Kyllönen
kansanedustajaehdokas (vas)
kajaanilainen kuntapäättäjä

__________________________________________________________________________ Sanomalehti Kainuun Sanomat huhtikuussa 2011

Kiitos ei maksa paljon

Tämän päivän työkulttuuri tuntuu janoavan ihmisiltä yhä enemmän ja enemmän tehokkuutta. Mikään ei tunnu riittävän. Kun yksi tehokkuusporras on tavoitettu, asetetaan heti perään seuraava. Kiitosta saa ani harvoin jos ollenkaan, vaikka se ei maksa mitään.

Vaikuttaa siltä, että työnantajat haluavat meidän ihmisyyden sijaan olevan robotteja, jotka jaksavat tehdä väsymättä yhä enemmän töitä.  Työelämän laadun sijaan käynnistetään aina uusia projekteja,  joissa mietitään vain kuinka saataisiin samat työmäärät hoidettua yhä nopeammin ja nopeammin.

Vain se näyttää olevan tärkeää, kuinka nopeasti työnantajat saavat maksimoitua voiton omaan taskuunsa.

Liian pitkälle viedyn pakkotahdin ja tehokkuusajattelun sijaan työelämässä pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota yksilöön, yksilön vahvuuksiin ja niiden tukemiseen.
Hyvin pienet asiat luovat positiivisuutta ja hyvää mieltä työelämään. Kannustus ja kiitos ovat ensiarvoisen tärkeitä.
Hyvinvoiva ja jaksava työntekijä antaa työnantajalleen paljon enemmän kuin loppuun väsytetty ja kulutettu.

Sari Kyllönen (vas)

kansanedustajaehdokas
Kajaani

___________________________________________________________________________

Sanomalehti Kainuun Sanomat maaliskuussa  2011
Hoitajat loppuvat jos työtä ei arvosteta

Suomen hoivakodeissa ja sairaaloissa muhii väestön ikääntyessä jo muutaman vuoden sisällä valtava työvoimatarve, suoranainen hoitajapula. Kainuussakin on jo nähty se tilanne, että ammattitaitoisia sijaisia ei tahdota löytää.

Hoiva-alalle kyllä koulutetaan runsaasti henkilöstöä, mutta kun vakinaisten paikkojen täyttämisessä pihdataan niin valmistuvat työntekijät hakeutuvat muualle. Hoiva-alan työntekijöitä värvätään Kainuusta koko ajan esimerkiksi pääkaupunkiseudulle erilaisia etuuksia lupaamalla.

Oma osansa ongelmaa on se, että hoitajien työn arvostus kuuluu enintään juhlapuheissa mutta ei näy käytännössä.
Kun henkilöstöä ei ole lisätty samassa suhteessa kun vaikeampihoitoisten potilaiden määrä on kasvanut, niin työuupumus lisääntyy.  Tämä näkyy esimerkiksi siten, että ammatillisen kuntoutuksen kautta muihin töihin pyrkii pääsemään kaikkein eniten juuri hoitoalan loppuun palaneita työntekijöitä.

Liian raskas työkuormitus ja suhteessa työn vaativuuteen nähden liian alhainen palkka eivät houkuttele ketään hoiva-alan töihin.

Ongelma vaatisi selkeää ratkaisua, joka olisi lailla säädetty henkilöstömitoitus.  Aivan kuten lasten päivähoidossa myös vanhustenhoitoon niin laitos- kuin kotihoidossakin tulisi säätää määräys siitä, kuinka monta asiakasta yhden hoitajan hoidettavana saa olla.

Nyt työnantajat lisäävät tehokkuusvaatimuksia ja hoitohenkilöstö turhautuu, potee huonoa omaatuntoa kun ei millään ehdi auttaa vanhuksia vaikka haluaisi ja osaisi.

Sari Kyllönen (vas)

kansanedustajaehdokas
Kajaani

___________________________________________________________________________

Sanomalehti Kaleva maaliskuussa 2011

Opintoraha sidottava indeksiin

Opiskelijoita syytetään opintojen viivästymisestä, mutta käytännössä heillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin käyttää osa ajastaan töihin tai velkaantua koska opintoraha on jäänyt pahasti ajastaan jälkeen.

Kun muihin sosiaalietuuksiin on saatu lopulta indeksiehto, joka korottaa tukia elinkustannusten noustessa, niin opiskelijat ja opintotuki unohdettiin.

Toisen asteen opiskelijalla eli lukiota tai  ammattioppilaitosta käyvällä 18-vuotiaan opintoraha on enintään 246 euroa kuukaudessa. Jokainen voi miettiä pystyykö tuolla ostamaan kalliit oppikirjat, syömään ja hankkimaan välttämättömät perustarvikkeet elämiseen.
Ei työttömällekään sanota; ”ota lainaa”, vaan taataan edes vaatimaton noin 550 euron peruspäiväraha eli kuitenkin tuplasti enemmän kuin opintoraha.
Kun Suomessa nyt puhutaan työurien pidentämisestä, niin järkevä tapa olisi mahdollistaa opiskelijoiden päätoiminen opiskelu ja sitä myötä nopeampi valmistuminen ilman pakkoa mennä töihin kesken opintojen tai velkaantua.

Eikö opiskelijoiden aseman parantamisessa olisi jo korkea aika siirtyä puheista tekoihin?
Tarvitaan selkeitä päätöksiä: opintorahaan tuntuva korotus ja opintorahan sitominen indeksiin. Kyse ei ole mistään etuoikeutettujen suosimisesta vaan opiskelijoiden aseman parantamisesta samaksi kuin muiden.

Sari Kyllönen (vas)

kansanedustajaehdokas

Kajaani

__________________________________________________________________

Kainuun Vasemmistonaiset 2010

Lautakuntaa; rahan vai lasten ehdoillaSivistyslautakunnassa jonkin aikaa istuneena, edellisellä kaudella varana ja nykyisessä varsinaisena olen monet kerrat tullut miettineeksi, millä ehdoilla päätöksiä tehdään. Sivistyslautakunnan rahallisestikin suurimman ja merkittävimmän kokonaisuuden muodostavat peruskoulut. Kuntatalouden kiristyessä ja rahojen vähentyessä on valitettava tosiasia, että meidän jälkikasvumme työympäristöt ovat uhattuna.

Kajaanin kouluista lakkaa 3 sekä siirretään muihin tiloihin 2 opetusryhmää syksyllä 2010. Kyläkoulujen ja pienryhmien lakkauttamiselle olisi ollut vaihtoehto; toinen keskustan kouluista olisi pitänyt sulkea. Miksi ylläpidetään kahta suurta mammuttikoulua siellä missä ei ole edes oppilaita ? Koulut kuntoon sinne missä oppilaatkin ovat, eikä olisi jatkettu oppilaiden kuskausta huonokuntoisiin keskustan mammuttikouluihin.

Kaikissa lukuisissa keskusteluissa joita koulujen tiimoilta on käyty, on ainoa peruste ollut se, että neliömääräisesti tiloja on liikaa suhteessa oppilasmäärään. Pääsääntöisesti nyt tehdyt päätökset koskettavat 7-12 -vuotiaita lapsia. Jos joku jossain vaiheessa yrittikin ottaa puheenaiheeksi lapst niin hyvin äkkiä asia lakaistiin maton alle vedoten tilastoihin ja lukuihin; liikaa neliöitä, liian vähän rahaa, liian pienet luokkakoot. Näillä tilastoillako pitäisi lohduttaa noita pieniä koululaisia, joilla aivan liian monella koulumatka kasvaa ? Suurin osa kouluvuodesta ajoittuu talveen ja pimeimpään ajanjaksoon. On ikävää ajatella miltä mahtaa tuntua pienistä koululaisista, jotka nyt joutuvat lähtemään hyvin aikaisin pimeään tienvarteen odottamaan kyytiä. Näitä mahdollisesti pelottavia ajatuksia, joita pienen koululaisen päässä voi liikkua, ei varmasti kukaan voi mitata rahassa.

Koululaiset, jotka aiemmin kävivät opintietänsä lähellä olevassa pienessä 50-80 oppilaan koulussa, varmastikin kauhistuttaa ajatus siirtyä jopa yli 300 oppilaan kouluun. Työssäkäyvät aikuisetkin voivat ajatella tätä asiaa siltä kantilta, millaista on jatkokouluttautua työhönsä; pienissä opintoryhmissä vai isoissa seminaareissa. Luokkakoot nousevat nyt jopa yli 30 oppilaan luokiksi vaikkakin on väitetty että vain tilapäisesti. Tämän kokoisissa luokissa tuskin voidaan enää puhua yksilöllisestä opetuksesta. Erityisopettajien tarve kasvaa, heikoimmat putoavat kelkasta. Tehokkuus ajattelu on viety aivan liian pitkälle. Jokaisella koululaisella pitäisi olla oikeus yksilölliseen ja laadukkaaseen opetukseen. Kyläkoulut pienine luokkineen, joissa suurin piirtein kaikki tuntevat toisensa on mielestäni parhaat puitteet laadukkaaseen ja yksilöllliseeen opetukseen. Nyt kuitenkin pelkästään rahan varjolla tuo hienojen kyläkoulujen kulttuuri ajetaan alas. Tuleeko kukaan missään vaiheessa ajatelleeksi, kuinka kalliiksi tulee erityisopettajien yhä kasvava määrä, kuraattorien tarpeen kasvu puhumattakaan yhä kasvavien huonosti voivien lasten määrästä. Vaikka työskentely lautakunnassa tuntuu ajoittain taistelulta tuulimyllyjä vastaan, en anna periksi. Uskon että jonain päivänä tämä tehokkuus ajattelu saadaan käännettyä laatu- ja hyvinvointi ajatteluksi jolloin myös lastemme yksilöllliset tarpeet huomioidaan.

-----------------------------------------------------

Kansan Tahto 28.10.2009 ja Kainuun Sanomat 29.10.2009

Kajaanin peruskouluista

On ollut mielenkiintoista lukea Kainuun maakuntalehden mielipidepalstalta Kajaanin sivistyslautakunnan ex-puheenjohtajan Paltaniemen koulua puoltavia kirjoituksia. Olin itsekin läsnä monissa edellisen sivistyslautakunnan kokouksissa. Tuolloin kyseinen kirjoittaja puolsi Vuoreslahden, Purolan ja Mainuan koulujen lakkautuksia. Selkeästi tuli esille myös kanta, ettei Kätönlahteen tarvita yläastetta. Mistä moinen muutos; istui 4 vuotta lautakunnassa ja oli valmis hyväksymään kaikkien esitettyjen koulujen lakkautukset ja nyt peräänkuuluttaa yhden kyläkoulun säilyttämisen puolesta. Ovatko seinät arvokkaampia kuin oppilaat?

Nykyinen sivistyslautakunta joutuu käsittelemään jo kuluvan talven ja kevään aikana peräti 3 peruskoulun kohtaloa sekä 2 opetusryhmän siirtoa muihin tiloihin. Eivätkä nämä ”kovat” suunnitelmat näihin lopu; seuraava talvi yksi koulu ja sitä seuraava talvi yksi koulu lakkautettavien listalla. Välistä tuntuukin ehtiikö nykyinen sivistyslautakunta muuta tehdäkään kuin käsitellä peruskoulujen kohtaloa.

Kaupungissamme on koulutiloja n. 4300 oppilaalle ja oppilaita on n. 3400. Suurin osa kouluista on huonossa kunnossa; toinen enemmän ja toinen vähemmän. Entisellä linjalla ei voida jatkaa, kouluja on kunnostettava, jottei Kätönlahden kaltaisia katastrofeja enää syntyisi. Kaikkien koulujen kunnostamiseen ja ylläpitämiseen ei kaupungin rahat riitä; kaikki lienevät tietoisia tästä tosiseikasta.

Sivistyslautakunta joutuu tekemään vaikeitakin ratkaisuja. Kouluja joudutaan vähentämään, mutta millä aikataululla ja mistä on jo toinen juttu. Syyskuussa sivistyslautakunta päätti 3 aluekoulun mallista ja se on ”avaus” lähteä kehittämään kouluverkkoamme uusille urille.

Sari Kyllönen (vas), Kajaani

Entisen sivistyslautakunnan varajäsen

Nykyisen sivistyslautakunnan jäsen

________________________________________________________________________

Kainuun Sanomat 12.9.2009 ja Kansan Tahto 15.9.2009

Hallitus linjaa, lautakunta päättää

Kainuun Sanomat on jo useampaan otteeseen kirjoittanut kuinka kaupunginhallitus päättää. Peruskouluja ei toistaiseksi ole lakkautettu yhtäkään. Koulujen lakkautus kuuluu sivistyslautakunnan päätösvaltaan eikä näitä päätöksiä ole vielä tehty. Kaupunginhallitus on hyväksynyt talouden sopeuttamisohjelman, jossa on mietitty millä toimenpiteillä säästöjä saataisiin aikaiseksi ja ohjaa rahavaroja sen mukaan eri toimialoille.

Lautakuntien tulee laatia talousarvionsa annettujen määrärahojen puitteissa. Kuitenkin yksittäiset asiat kuten koulujen lakkautukset kuuluvat siv.lautakunnalle. Sivistyslautakunta päättää kuinka talousarviossa pysytään ja millä toimenpiteillä, sekä siitä lakkautetaanko kouluja vai ei. Sivistyslautakunnan johtosäännön 4.10, 6§:ssä on yksiselitteinen kohta: lautakunnan ratkaisuvaltaan kuuluu päättää tulosyksikköjaosta sekä tulosyksiköiden perustamisesta ja lakkauttamisesta.

Peruskouluista jokainen on oma tulosyksikkönsä ja näin ollen niiden mahdolliset lakkautuspäätökset kuuluvat sivistyslautakunnalle. Aikanaan kun lautakunta on tehnyt omat päätöksensä, hallituksella on oikeus puuttua tehtyihin päätöksiin, mikäli katsoo sen tarpeelliseksi.

Valtuusto, hallitus ja lautakunnat ovat äärimmäisen tiukkojen aikojen edessä; palkka, ruoka ym. kustannukset nousevat ja tulot tippuvat joten toimintoja joudutaan karsimaan.

Virallisia päätöksiä yksittäisistä toimista sivistystoimialan puolella ei kuitenkaan ole vielä tehty, vaikka lehdistö antaa toisin ymmärtää.

Sari Kyllönen (vas)
Sivistyslautakunnan jäsen

________________________________________________________________________

Kainuun Sanomat 28.11.2008 ja Kansan Tahto 2.12.2008

Lautakunnat historiaa

Mitä merkitystä on enää Kajaanin Sivistyslautakunnalla. Johtavat virkamiehet ajavat asiansa läpi vaikka väkisin ja mikäli lautakunta erehtyy kyseenalaistamaan virkamiesten päätökset, ovat he mitään ymmärtämätön hölmöläisten porukka.

Koko sen ajan mitä Kätönlahden koulun asiaa on käsitelty ovat tiedot olleet puutteellisia eikä vertailevia laskelmia eri vaihtoehdoista ole ollut (tai ne on haluttu saada näyttämään kalliilta).

Jos lautakunta äänestyksellä vie enemmistön tahdon läpi, kaupunginhallitus jyrää sen.

Demokratia ei enää toimi Kajaanissa, täällä vallitsee totaalinen virkamiesten ylivalta.

Kätönlahteen saataisiin koulu noin 6 miljoonalla eurolla (Paltamoon uusi koulu maksoi noin 5,5 miljoonaa) ja Kajaanin lyseon remontointi vaatii seuraavan 5 vuoden aikana noin 7,5 miljoonaa euroa. Tämäkö on kaupungin rahojen säästämistä ?

Uuden rakentamisella saadaan kestävää ja pysyvää jälkeä aikaiseksi. Vanhan remontointi on aina epävarmaa, uusia remontin kohteita voi ilmaantua ennenkuin edes entisiäkään on saatu korjattua, kuten on jo niin monesti osoitettu.

Muissa kaupungeissa ja kunnissa koulujen mietitään yleensä vasta, kun oppilasmäärät menevät 25-30 oppilaan alle. Meillä Kajaanissa ollaan lakkauttamassa kyläkoulua, jossa on vielä noin 50 oppilasta ja samanaikaisesti toinen kyläkoulu reilulla 20 oppilaalla saa jatkaa toimintaansa.

Esitin edellisessä sivistyslautakunnan kokouksessa, että lautakunnassa tehtäisiin periaatepäätös koulun minimioppilasmäärästä, esim. 30-35 oppilasta, ennenkuin edes lähdettäisiin miettimään koulun lakkauttamista.

Tälläisellä päätöksellä saataisiin yhtenäinen linjaus asioihin ja epämääräinen säntäily päätöksestä toiseen loppuisi. Nähtäväksi jää otetaanko tätäkään ehdotusta "kuuleviin korviin" vai lakaistaanko jälleen maton alle.

Millä perusteilla virkamiehet pistävät lapset pelinappuloiksi, eikö heillä ole mitään arvoa ? Viihtyvyyttä tälläiset päätökset tuskin lisäävät, nostaen korkeintaan muuttoliikettä. Vai saadaanko Kauppakadun kävelykadun jatkamisella ja rahojen upottamisella "kiviin" niin suurta etua aikaiseksi, että ihmiset ovat tyytyväisiä ?

Sari Kyllönen (vas.)                                                                                                                                   Kajaanin sivistyslautakunnan varajäsen

_________________________________________________________________________

Kainuun Sanomat 15.8.2003 nimimerkillä

Ammattitutkinnot roskakoriin ?

Kainuun alueen työnantajilla näkyy olevan käsitys ettei toimistopuolen töissä pärjää muilla kuin tradenomin koulutuksella. Jossain tapauksissa kelpuutetaan vielä ihme ja kumma merkonomi.

Vaan entäpäs henkilöt joilla on jokin muu kaupallinen pohjakoulutus. Itsekin kuulun tähän muuhun ryhmään. Aikoinaan jatkokoulutukseen pyrkiessä uskoteltiin että ammattitutkinnot luovat vankemman pohjan kuin merkonomin tutkinto, kun on lisäksi työkokemusta. Niinpä suoritin kaksi eri toimistopuolen ammattitutkintoa ja aivan turhaan.

Ei näy olevan ammattitutkinnoilla mitään virkaa, kun on vain merkantti. Kannattaisi varmaan lakkauttaa Kainuun alueella ammattitutkinnot kokonaan, nehän näkyvät olevan pelkkää ajan ja rahan haaskausta.

Työmarkkinoita seuratessani olen huomannut ettei Etelä-Suomessa vaadita tradenomin tai merkonomin koulutusta, vaan siellä haetaan soveltuvan kaupallisen koulutuksen omaavaa henkilöä. Kainuussa ei näköjään ole vielä havaittu että kaupallisia koulutuksia on muitakin, elämmekö vieläkin aikaa, jossa on vain merkonomeja ja uutuuden viehätyksenä on hyväksytty ajatus "hienoista" tradenomeista ?

Onko tiedotuksessa vai tiedon vastaanotossa puutetta ammattitutkintojen pätevyyden osalta vai ovatko ne todellakin koulutuksia jotka eivät pätevöitä mihinkään ?

nim. pelkkä merkantti