Tänään oli pitkästä aikaa vapaailta. Niinpä suunnistin pölistelemään jauhoja keittiöön.
Ruisjauhoista ja riisipuurosta syntyi makoisia piirakoita. Kakkujauhoista, raparperista ja muista lisukkeista sain aikaiseksi huomiseen piirihallitukseen raparperipiirakan, toivottavasti maistuu tovereille.
Leivonta on rentouttavaa puuhaa ja siinä saa ajatukset jäsenneltyä uusiin uomiin. Koulut ovat alkaneet ja ikäväkseni joudun toteamaan että, jälleen kiistellään koululaiskuljetuksista.
Käytetään mitä ihmeellisimpiä perusteita kun kuljetuksia evätään tai myönnetään, perusasiat tuntuvat usein unohtuvan. Puhutaan tasa-arvoisesta kohtelusta, maaseutu lapset voi kävellä, käveleehän ne kaupungissakin.
Laitetaan lapsia eriarvoiseen asemaan yksityistie verukkeilla jne. Kun aloitan puheeni ajasta, ruvetaan väittämään minun olevan väärässä kun ensin tulee kilometrirajat ja oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen, kyllä juuri näin, mutta ajasta ei tarvitse puhua muiden kuin kuljetusoppilaiden kohdalla.
Kuntaliitto on ohjeistanut ajan laskemisen, eikä siihen tarvita arvuutteluja kaunko joku kävelee mitäkin matkaa, vaikka tämä kovin kaavamaista onkin, niin tämän jälkeen tarvitaan vain laskutaitoa.
Otetaan esimerkki, kaksi ykkösluokkalaista 6-vuotiasta, oppilaat a ja b, koulu on sama molemmilla oppilailla, heidän kotinsa sijaitsee vastakkaisilla puolilla kaupunkia, mutta heidän matkansa kouluun kilometreissä on sama. Valtakunnallisen ohjeistuksen mukaan tämän ikäisillä päivittäin käytettävään koulumatkaan saa kulua aikaa enintään 2½ tuntia. Ja nyt pelkistetyssä esimerkissä oletan että aamukuljetus ja iltapäiväkuljetus ovat täysin samanlaiset reitteineen kaikkineen, jottei tarvitse viedä laskukaavaa pidemmälle.
A ja B:llä on molemmilla kävelymatkaa kotoa linja-auto pysäkille 2km, kuntaliiton ohjeistuksen mukaan 6-vuotias kävelee kilometrin matkan 15 minuutissa. Molemmilla kuluu näin ollen kävelymatkoihin aikaa 1 tunti.
A:n linja-auto menee suoraa reittiä kouluun, B:n linja-auto kiertää vielä läheisen kylän monine sivuteineen.
A:lla aikaa kuluu linja-autossa yhteensä päivän aikana 1 tunti ja B:lla tuolla mutkittevalla reitillä 2 tuntia. Odotusaikoja ennen koulua eikä koulun jälkeen muodostu kummallekkaan, kun linja-auto reitit on saatu synkroitua yhteen koulun alkamis- ja päättymisaikojen kanssa.
Voitaisiin siis tasa-arvoon vedoten väittää, että molemmat voivat kävellä tuon 2km matkan kouluun, mutta näin ei ole.
Vaikka molemmilla on yhtä pitkä matka kouluun, ei lain kirjainta noudattaessa voida oppilasta B velvoittaa kävelemään 2km vaan hänelle täytyy järjestää kuljetus lähempää kotia.
Tässä esimerkissä A:n koulumatkaan käytetty aika oli 2 tuntia ja B:n 3 tuntia joten B:n koulumatkaan käytetty aika ylittyy puolella tunnilla. Jotta B:n koulumatkaan käytetty aika ei ylittyisi hän voisi kävellä enintään 1km aamulla ja 1km illalla, jolloin kävelyyn päivässä kuluisi aikaa ½tuntia, silloin pysyttäisiin juuri ja juuri ajan sallimassa rajassa.
Eikä tilannetta muuta miksikään se vaikka B:n kävelyyn käyttämä tie olisi yksityistietä, se on hänen koulumatkaansa joka tapauksessa ja koulumatkaan voidaan käyttää aikaa enintään 2½tuntia päivässä.
Näin siis yksinkertaistettuna, todellisuudessa toki joudutaan tekemään hiukan mutkikkaampaa laskukaavaa ja laskemaan aamuun käytetyt kävelymatkat muutettuna ajaksi laskukaavaa, linja-autossa vietetty aika, mahdollinen odotusaika koululla ennen koulun alkua ja samalla kaavalla takaisin päin koulun jälkeen; mahdollinen odotusaika koululla ennen linja-auton lähtöä koulun päättymisen jälkeen, linja-autossa vietetty aika, kävelymatka kotiin muutettuna ajaksi. Yhtäkaikki puhdasta matematiikkaa, eikä voida käyttää epäpäteviä syitä kuten esim. yksityistietä ei lasketa tai joku muukin samalla etäisyydellä kävelee yhtä pitkän matkan... Kun on kuljetusoikeus on huomioitava kokonaisaika mitä kävelyyn, odotukseen ja matkoihin kuluu.
Vielä tähän loppuun lainaan hallinto-oikeuden ratkaisuista poimittuja lausahduksia: "koulumatka on kotiovelta koulunovelle, ei portilta portille" "ratkaisut tehdään aina lapsen hyväksi".
Toivottavasti joskus luovumme kinastelusta kuinka paljon kukin voi kävellä tai vanhempien syyttelystä "mitäs muuttivat korpeen" ja ymmärrämme että perustuslain mukaisesti ihmisellä on oikeus valita asuinpaikkansa ja peruskoululaisen oppilaskuljetus on lakisääteinen oikeus.
Kunnat velvoitteet ja vastuut vain kasvavat tulevaisuudessa, joten päästään sopuun edes tästä meidän pieniä tulevaisuuden toivoja koskettavasta asiasta. Niistä tulevista vastuista ja velvoitteista sitten myöhemmin.
