Sain kunnian olla mukana Vasemmistoliiton talous- ja työllisyyspoliittisessa työryhmässä, työryhmä päätti työskentelyn marraskuun lopulla.
Oma tehtäväni oli tuottaa asiakirja Aktiivisesta työllistämisestä kuntatasolla.
Hienon työryhmän avustamana ja yhteistyöllä saimme aikaan seuraavanlaisen paperin, joka on hyväksytty puolueen asiakirjaksi puoluehallituksessa 18.3.2015
Talous- ja työllisyyspoliittisen työryhmän ehdotus kuntatason aktiivista työllisyyspolitiikkaa
koskevaksi aineistoksi
13.11.2014
Aktiivinen työllistäminen kuntatasolla
Työttömien palvelut ovat maassamme hyvin erilaiset. Joissain kunnissa työttömien
aktivointiasteet ovat hyvin korkeat, toisissa aktivointitoimien olemassaoloa tuskin
havaitsee. Asuinpaikan ei kuitenkaan pitäisi vaikuttaa työllistymistä edistävien palveluiden
saatavuuteen. ....
Vuoden 2015 alusta tulee voimaan lakimuutos joka aiheuttaa kunnille arviolta 150
miljoonan euron lisäkustannuserän kun entisen 500 päivän sijasta jo 300 päivän
peruspäivärahajakson jälkeen kuntien on maksettava ns. Kela-sakkoa eli puolet Kelan
työttömälle maksamasta työmarkkinatuesta. Lisäksi yli 1000 päivää työttömänä olleista
”sakkomaksu” on 70 % työmarkkinatuesta.
Muutoksen tarkoitus on aktivoida kunnat työllisyydenhoitoon jo aiemmassa vaiheessa eli
kohdistamaan pitkäaikaistyöttömille aktivointitoimia ja näin välttämään Kela-sakot.
Pahimmassa tapauksessa näin ei kuitenkaan tapahdu vaan aktivointitoimia ei saada
tehtyä ja kunnan taloudelliset vastuut vain kasvavat ja työttömyys syvenee.
Pelkkä mekaaninen kuluerän siirto valtiolta kunnalle ei työllistä ketään vaan tarvitaan
rahan lisäksi myös tahtoa ja osaamista hoitaa yhdessä yhä vaikeutuvaa työttömyyttä.
Kuntien talousahdingossa on jo nyt monin paikoin ajauduttu henkilöstön irtisanomisiin ja
vähentämiseen ns. luonnollisen poistuman kautta. Seurauksena kuntien oma
työllistäminen, samoin kuin valtionkin on vähentynyt roimasti. Julkishallinnon työpaikkojen
vähentymä on kohdistunut erityisesti alueille, joilla ei ole korvaavia työpaikkoja tarjolla ja
työttömyysaste jo ennestään korkea.
Osassa Suomea on toiminut työvoimanpalvelukeskuksia, TYP, joiden tarkoituksena on
ollut pureutua erityisesti pitkäaikaistyöttömien ongelmiin.
Vuoden 2015 alusta ja vuoden siirtymäajalla työvoimanpalvelukeskukset
(lakiluonnoksessa sitä kutsutaan nimellä monialainen yhteispalvelu) tulevat lakisääteisiksi
ja niiden toiminta ulotetaan koko maahan.
Lakiluonnos jättää kuitenkin paljon paikallisen sopimisen varaan.
Tässä muistiossa viedään asia vielä seuraavalle tasolle, jotta lakimuutosten avulla
työttömien palvelut voidaan saada yhdenvertaisiksi asuinpaikasta riippumatta sekä saada
aikaa enemmän vaikuttavuutta ihmisten työllistymisedellytyksien parantamiseksi.
Työvoimatalot
Jokaiselle työssäkäyntialueelle tulee perustaa kuntajohtoiset työvoimatalot, joista löytyy
kootusti yhden luukun periaatteella työnhakijalle kaikki tarvittavat palvelut ja työnantajalle
rekrytointikanava. Työvoimatalo on seuraava askel monialaisen yhteispalvelun jälkeen.
Työvoimatalolla on paikallisista viranhaltijoista ja luottamushenkilöistä koottu johtoryhmä,
joka ohjaa talon toimintaa painottaen oman työssäkäyntialueen erityistarpeita. Talo on
kuntajohtoinen, jotta syntyy kokonaistarkastelu ja vältetään viranhaltijoiden
sektorinäkemysten kilpailu.
Työvoimatalolle on olennaista, että sillä on toiminnallista vapautta muuttaa ja kehittää
omaa toimintaansa nopeasti työmarkkinatilannetta ja paikallisia tarpeita vastaavaksi.
Työvoimatalo on avoin kaikille työnhakijoille, myös muille kuin 300 työmarkkinatukipäivän
jälkeen asiakasohjauksella monialaiseen yhteispalveluun ohjattaville.
Työvoimatalon tulee tarjota työnhakijoille laaja-alaiset palvelut, joilla parannetaan
valmiuksia ja madalletaan kynnystä työn vastaanottoon kuten terveystarkastus,
velkaneuvonta, mielenterveyskuntoutukseen, päihdeongelmien hoitoon ja ammatilliseen
kuntoutukseen ohjaaminen sekä toisaalta työkyky- ja eläkeselvitysten tekeminen.
Erityisen tärkeä tehtävä työvoimatalolla on koulutuksen ennakointityö yhdessä
maakunnanliittoihin perustettavien koulutusneuvottelukuntien kanssa. Neuvottelukunta,
jossa tulee olla mukana eri koulutuksen järjestäjät huolehtii niin ammatillisen
peruskoulutuksen, aikuiskoulutuksen kuin korkeakoulutuksenkin kohdentamisesta oikein
työmarkkinatilanteen mukaisesti.
Työvoimatalon tehtävänä on myös tarjota hallinnolle, yrityksille ja erityisesti pienyrittäjille
apua tilapäistyövoiman tarpeeseen.
Pitkäaikaistyöttömille perustetaan työvoimatalon osaksi vapaaehtoisuuteen perustava
tilapäistyövoiman välitys. Tilapäistyöntekijä olisi työvoimatalon palkkaama ja talo maksaisi
hänelle työehtosopimuksen mukaisen palkan, joka laskutettaisiin tehtyjen työtuntien
mukaan yritykseltä. Vajaatyökykyisten tilapäistä työllistämistä voitaisiin tukea siten että
työvoimatalo maksaisi ns. työvoiman sivukulut.
Työvoimatalosta syntyvien viranhaltijoiden henkilöstökulut maksaa jokaisen työntekijän
taustaorganisaatio (kunta/kaupunki, te-hallinto, kela jne.).Työvoimatalon henkilökunta
kootaan alueella jo valmiina olevista toimijoista saman katon alle ja lisäksi tarvitaan uutta
kokenutta henkilökuntaa työhön ohjaamiseen. Lisäksi tarvitaan erityisesti niillä alueilla,
joissa työttömyysasteet ovat korkeita, lisää aktiivisen työllisyyspolitiikan määrärahoja.
Tarvitaan sopimus työllistämisen rahoittamisen järjestämisestä valtion ja kuntien kesken
siten, että työllistämisen mahdollisuudet ovat tasavertaisia eli määrärahoja on sitä
enemmän käytettävissä, mitä vaikeampi on paikallinen työttömyystilanne.
Talojen olemassaolo tulisi säätää lailla pakolliseksi, jottei talojen perustaminen pohjaudu
pelkkiin suosituksiin ja jää siten kuntien taloudellisen tilanteesta riippuvaiseksi toteutuuko
vai ei. Vain lakisääteisyydellä voidaan varmistaa tasa-arvoiset ja yhtäläiset palvelut
jokaiselle työnhakijalle asuinpaikasta riippumatta. Monialaiset yhteispalvelut sulautettaisiin
osaksi työvoimataloja.
Vertaistukea ja osuuskuntia pitkäaikaistyöttömille
Ikääntyneimmille pitkäaikaistyöttömille perustetaan työvoimatalojen osaksi säännöllisesti
toimivat vertaistukiryhmät, joissa on mahdollisuus pohtia omaa tilannetta ja sen
parantamista esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaisten ohjauksessa. Työttömien
yhdistyksille on annettava mahdollisuus olla mukana tällaisessa toiminnassa.
Työvoimatalot opastavat ja rohkaisevat pitkäaikaistatyöttömiä ja vajaatyökykyisiä
osuuskunta-yrittämiseen, jossa osa-aikaisellakin työllä voidaan hankkia lisäansioita.
Erikseen tulee pohtia, voisiko työvoimatalolla olla osuuskunta, jonka laskuun voisi
työskennellä. Tällöin esimerkiksi hallintoon liittyvät kysymykset eivät olisi työttömien
vastuulla.
Työtön voi nyt ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman, että se vaikuttaa soviteltuun
päivärahaan eli ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Tätä suojaosuutta tulee nostaa,
jolloin motiivi lyhytaikaisenkin työn vastaanottamiseen kasvaa.
Myös toimeentulotuen suojaosuutta tulee nostaa ja näin kannustaa tilapäisen työn
vastaanottoon ilman muiden tukien välitöntä menettämisen pelkoa.
Suojaosuuden kasvattamisella ja vaikutusten poistamisella päästäisiin vähitellen
lähemmäksi perustuloa.
Välityömarkkinat ja kolmas sektori
Työvoimatalojen tulee muodostaa tiivis yhteistyöverkosto kolmannen sektorin
yhdistyskentän kanssa ja tukea sen toimintaa. Yhdistysten erikoistuminen omiin
vastuualueisiinsa tuo mukaan toimintakenttään motivoituneita työttömiä ja helpottaa
yhdistysten palkkaamien työttömien ohjautumista toimialan koulutukseen ja avaa myös
nopeammin polun avoimille työmarkkinoille. Myös työvoimataloissa tulee olla ohjaajia
auttamassa ja kehittämässä työttömien osaamista ja ohjautumista.
Pienille yhdistyksille joilta puuttuu taito ja voimavarat hallinnollisten asiakirjojen ja
tilinpäätösten yms. laatimiseen tarjotaan tarpeelliset sihteeripalvelut työvoimatalosta,
jolloin sinne luotavilla tukitoiminnoilla saadaan samalla työllistämisvaikutuksia.
Työtakuu: töitä kaikille töitä haluaville
Työvoimatalojen puitteissa toteutetaan asteittain työtakuu. Se tarkoittaa sitä, että
kansalaisille tulee subjektiivinen oikeus saada työ- tai koulutuspaikka työvoimatalon
järjestämänä. Toteutus edellyttää kiinteää yhteistyötä yritysten ja hallinnon kanssa
työllistämisen mahdollisuuksien löytämiseksi. Lisäksi se edellyttää, että työvoimatalojen
käytettävissä on riittävästi työpajoja ja ohjattuja työpaikkoja. Koulutuspaikka tarkoittaa
ammatillista toisen asteen tai sitä ylempää koulutusta tai oppisopimuskoulutusta.
Mahdollisuus työ- tai koulutuspaikkaan tulee myös sellaisille, joilla ei ole edellytyksiä
normaaliin kokoaikaiseen työntekoon. Subjektiivisen oikeuden vaihtoehtoina ovat vain
sairausloma tai työkyvyttömyyseläke. Työtakuun on syytä olla vapaaehtoinen. Sanktioihin
perustuva työllistämisen politiikka ei tuota hyviä tuloksia. Vapaaehtoisuus voi toteutua vain
perustulon myötä.
KOULUTUSLIITE: Nuorille koulutuspaikka tai ammatti työpajalta
Nuorten oppivelvollisuusikä tulee korottaa siten, että se jatkuu täysi-ikäiseksi, 18
ikävuoteen asti.
Kunnalla on velvollisuus järjestää jokaiselle nuorelle koulutuspaikka tai mahdollisuus
hankkia ammattipätevyys oppisopimuksen tai työpajatoiminnan kautta ja nuorella on
velvollisuus osallistua koulutukseen.
Koulutus, oppisopimuskoulutus ja työpajatoiminta tulee järjestää siten, että vielä
paikkaansa hakevilla nuorilla on mahdollisuus valita ja tarvittaessa vaihtaa
koulutusmuotoa. Jokaiselle nuorella laaditaan yhdessä hänen kanssaan oma opintopolku
ja taataan tarvittavat kuratiiviset ja muut tukimuodot koulutuksen suorittamiseen.
Ammatillisen koulutuksen koulutuskokeiluja ja työelämäyhteyksiä lisätään, jotta työelämän
tarpeet huomioidaan paremmin. Ammatillisten opettajien työhön tulee kuulua oman alan
työelämäjaksoja.
Työelämän sekä väestö- ja ammattirakenteen muuttumisen johdosta aikuisväestön
muuntokoulutuksia lisätään työssäkäyntialueen tarpeiden mukaisesti.
Työrajoitteisille tulee tarjota mahdollisuus osakoulutukseen ja sen suorittamisen myötä
osa-aikaiseen työhön riittävällä palkalla. Avustavien töiden arvostusta tulee lisätä ja
ymmärtää niiden merkitys henkilöstön kuormittavuuden vähentäjänä.
Kuntien ja kuntayhtymien, yhteispalvelun ja työvoimatalojen perustamisen jälkeen niiden
tulee tarjota nuorille ja pitkäaikaistyöttömille harjoittelu- ja työelämään tutustumispaikkoja
työnohjaajan ohjauksessa.
Koulutuksen osalta tarvitaan selkeää parannusta ennakointiin ja seurantaan sekä
koulutuksen suunnitteluun, jotta resurssit kohdentuvat oikein sekä työmarkkinoiden, että
koulutettavien itsensä kannalta.
.
Hallitusohjelmassa on kirjattuna, että jokaisessa maakunnassa on korkeakoulu ja
maakunta on mielekäs taso tarkastella koulutustarjontaa, koska valtaosa opiskelijoista
tulee sen alueelta ja myös sijoittuu sinne valmistuttuaan.
Koulutuksen ennakointi ja seuranta kuuluu maakuntien liittojen lakimääräisiin tehtäviin ja
niiden roolia tulee vahvistaa.
Korkeakouluista ja toisen asteen oppilaitoksista valmistuneille tulee tehdä 3 ja 5 vuoden
kuluttua valmistumisesta seuranta, jossa selvitetään heidän sijoittumisensa työelämään
sekä mahdollisen työttömyyden tai toisen alan töihin sijoittumisen syyt. Seurantatietoa
käytetään koulutuksen sisällön ja tarjonnan säätelyssä.
